Luento 3: Oppimista tukevat tilat ja yhteisopettajuus


Millainen on oppimisympäristö, jossa yhdistyy pariopettajuus, nykyaikainen teknologia ja muuntojoustava luokkatila? Kurssin kolmannella luentokerralla pääsimme tutustumaan Tampereen yliopiston normaalikoulun pariopettajuus- ja oppimisympäristömalliin. Oppimisympäristön (KAKS10 56) ovat suunnitelleet koulun lehtorit Mikko Horila ja Tuomo Tammi, jotka toimivat tilassa yhdessä viidennen ja kuudennen luokan kanssa. KAKS10:n tilat ovat joustavaan oppimiseen kehitetyt ja nykyaikaisella tekniikalla höystetyt. Tarkoituksena ei ole hankemuotoinen kokeilu, vaan pysyvä muutos toimintakulttuuriin. Projekti tekee yhteistyötä FCLAB.fi-hankkeessa (Future Classroom Lab), joka kehittää uusia oppimisympäristöjä, opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa. (Horila & Tammi, 2018.)


Kuva: Mikko Horila & Tuomo Tammi

Nykyaikaista oppimisympäristösuunnittelua osin leimaakin pyrkimys muuntojoustaviin ympäristöihin, joissa eri menetelmiä hyödyntäen voidaan opiskella niin yksin, pareittain kuin erilaisissa ryhmissäkin. Perinteiset pulpettirivein varustetut luokat väistyvät huolella suunniteltujen, moninaisten ja monikäyttöisten tilojen tieltä. (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara 2015.) Joustavuutta ja muunneltavuutta haettiin myös KAKS10-tilaa suunniteltaessa. Tilan suunnittelun lähtökohtana toimi yhteisöllisyys, monipuolisten ryhmäjakojen mahdollisuus, yhteisten kokoontumisten mahdollisuus, hyvä esitystekniikka sekä tilojen tarkoituksenmukainen jakaminen henkilökohtaisten työpisteiden sijaan (Horila & Tammi, 2018). Tilaan ei myöskään tuoda reppuja, vaan tarpeelliset tavarat löytyvät oppilaiden lokeroista luokkahuoneessa.

Horilan ja Tammen pariopettajuuden ja oppimisympäristön pedagogisena taustana kulkevia lähtökohtia ovat oppijoiden aktiivisuuden tukeminen, projektikeskeisyys, itseohjautuvuus, oppilaan vastuun kantamisen harjoitteleminen, tasa-arvoisuus, valmius oppia toisilta, tieto- ja viestintäteknologian käyttö sekä erilaisissa tiloissa ja ryhmissä toimiminen (Horila & Tammi 2018). Näitä arvoja näkyi vahvasti myös käytännössä lyhyenkin havainnoinnin perusteella. Ryhmien jakamiseen oli kehitetty monipuolisia keinoja ja oppilaat sulavasti valitsivat itselleen sopivat opiskelupaikat itsenäisen toiminnan alkaessa. Toisaalta toiminnan lähtökohdissa voidaan nähdä oppimisympäristön hahmottaminen moninaisena kokonaisuutena. Kuuskorpi (2012) toteaa oppimisympäristökäsitteen muodostuvan yleisellä tasolla fyysisistä, sosiaalisista ja didaktisista tekijöistä sekä niitä lähellä olevista elementeistä.

Pohdintaa


Kävimme ryhmän kanssa luentokerran jälkeen keskustelua kouluvierailun herättämistä ajatuksista. KAKS10-luokkatila teki meihin vaikutuksen. Se ei muistuta sitä tyypillistä, ensimmäisenä mieleen tulevaa luokkatilaa, jossa pulpetit ovat riveissä suunnattuna liitutauluun, jonka edestä käsin opettaja opettaa luokkaa. Luokkatilassa näkyy selvästi muuntojoustavuuteen ja vaihteluun panostaminen, sekä erilaisiin ryhmittymiin jakautumisen mahdollisuudet. Tilassa on paljon uutta teknologiaa ja värimaailma ja suunnittelu tekevät siitä hyvin viihtyisän. Päällimmäisenä ajatuksena monelle jäi ajatus siitä, että omien kouluaikojen luokkatilana KAKS10 olisi ollut innostava ja hyvin mieleinen.


Toinen keskustelua herättänyt aihe oli pariopettajuus. Pienryhmämme koostuu varhaiskasvatuksen opiskelijoista, joten sikäli toiminnan suunnittelun ja toteutuksen vastuun jakaminen parien ja tiimien kesken tuntuu meille luontevalta tavalta työskennellä. Varhaiskasvatuksessa työskentelemme lähtökohtaisesti tiimeissä, jolloin työtehtäviä jaetaan muiden kanssa, vaikka pedagoginen vastuu ja varsinainen suunnitteluaika ovatkin varhaiskasvatuksen opettajan vastuulla. Kuitenkin koulumaailmassa niinkin tiiviin yhteistyön tekeminen on harvinaista. Luokanopettajat koulutuksessaan orientoituvat varmasti itsenäiseen työskentelyyn vahvemmin kuin varhaiskasvatuksen opiskelijat. Kuitenkin meidän näkökulmastamme pariopettajuus ja tiivis yhteistyö on ehdottomasti kiinnostava ja positiivinen kehityssuunta. Tietojen ja taitojen jakaminen luo uutta, yhteistä osaamista.

Lähteet:

Horila, M. & Tammi, T. 2018. KAKS10 56. Uusi oppimisympäristö ja pariopettajuus – kehitystyötä Tampereen yliopiston normaalikoulussa. http://kaksio.uta.fi/flipbook/enorssi-kaksio/mobile/index.html#p=1 Viitattu 22.1.2019.

Kuuskorpi, M. 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Turun yliopisto.

Maunonen-Eskelinen, I. & Aksovaara, S. 2015. Muuntojoustavien tilojen käyttöönotto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.


Kommentit

Suositut tekstit